#81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa
Lotta Vuorio © 2023 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Jean Lukkarinen.
Tämä jakso sopii erinomaisesti julkaistavaksi näin Pride-kuukauden kynnyksellä, kun kesäkuun ensimmäinen päivä käynnistyy kuukausi seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen kunniaksi. On upeaa, miten Pride näkyy ja kuuluu nykypäivässä, mutta menneisyyden osalta seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen historia ei ole meille vielä niin näkyvää kuin se voisi olla.
Erityisesti suomalainen transhistoria on ollut näkymättömyyden historiaa, johon voi olla vaikeaa tarttua ja tutkia. Kynnys transhistorian tutkimiselle on kuitenkin madaltunut, ja siksi olen iloinen, että tässä jaksossa keskitymme transhistoriaan.
Tämän jakson kaveriksi suosittelen erityisesti jaksoa #53 seksuaalisuuden historiasta sekä #54 queer-historiasta, jos et ole vielä ehtinyt niitä kuunnella.
Jean hyödyntää väitöstutkimuksessaan menneisyyden eri aikakauslehtiä, jotka käsittelivät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä heidän omasta näkökulmastaan. Jakson menneisyyden jäljeksi Jean valitsi 96-lehdessä julkaistun mielipidekirjoituksen, jossa pohditaan pukeutumisen ja sukupuolen yhteyttä.
Transsukupuolen käsitteen muutos alkoi Jeanin mukaan 1990-luvun taitteessa niin, että henkilön transsukupuolisuutta kuvaavasta adjektiivista tulee aikanaan käytetyn transseksuaalisuuden käsitteen korvaava identiteetti. Menneisyyden jäljessä voi huomata, miten keskustelussa on näennäisesti pinnallinen asia (pukeutuminen), millä on kuitenkin syvällisempi ulottuvuus identiteettiin (persoonallisuus).
Yleistä mielipidettä on muokattava suotuisampaan suuntaan sillä millä perusteella ihmisen on pakko pukeutua määrätynlaisiin vaatteisiin jolleivät ne häntä miellytä? Vain siksikö että hän kuuluu jompaankumpaan sukupuoleen ja vaatteet on jaettu miesten ja naisten vaatteisiin? Samalla lailla voitaisiin esim. ruoka jakaa miesten ja naisten ruokaan ja siten yhä enemmän rajoittaa ihmisen yksilöllisyyttä ja hänen omaa minäänsä mielivaltaisiin mielettömiin normeihin. – – –Siksi sanoisinkin tälle yhteiskunnalle: Antakaa jokaisen yksilön pukeutua, sukupuolielimestään huolimatta niihin vaatteisiin joissa hän viihtyy. Tämä kuvastaisi persoonallisuutta parhaiten.
Psyyke ry:n aktivistin mielipidekirjoitus 96-lehdessä vuoden 1969 neljännessä numerossa, otsikolla ”Rakkaat siskot!
Väitöskirjatutkija Rimma Erkko toteaa Sateenkaarihistorian verkkolehdessä 9.2.2023 seuraavasti:”Transihmisten varhainen historia on potentiaalisesti vielä näkymättömämpää kuin seksuaalivähemmistöjen.”
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat edenneet usein siinä järjestyksessä, että ensin seksuaalivähemmistöjen oikeudet paranevat ja sen jälkeen vasta sukupuolivähemmistöjen oikeudet. Tältä osin Erkon väitettä voidaan pitää paikkansa pitävänä.
Jean painottaa jaksossa, että transhistoriaa on tärkeää tutkia, koska me tiedämme transhistoriasta hyvin vähän – varsinkin Suomessa. Transhistoria on näkynyt usein muiden ihmisten kirjoittamien kuvauksien kautta siitä, millaista oli olla transihminen tietyllä aikakaudella. Jeanin mukaan onkin tärkeää tuoda sukupuolivähemmistöjen yhteisön omaa ääntä esiin ja kysyä yhteisöltä itseltään, miten he asiat kokivat.
Jakson kuuntelemalla kuulet, mitä tarkoittavat käsitteet transsukupuolisuus, transvestiitti, muunsukupuolisuus, seksuaalisuus ja sukupuoli transhistorian näkökulmasta. Opit myös, millä eri tavoin transihmisistä on puhuttu eri aikoina ja miten transihmisten oikeudet ovat kehittyneet erityisesti 1900-luvun puolivälistä nykypäivään.
Moninaista sukupuolihistoriaa Menneisyyden Jäljillä!
Lähteet:
Antti Alanko & Kalle Achté: Transseksuaalisuus. Suomen Lääkärilehti, 1971b: 343–358.
Jan Löfström: Sukupuoliero agraarikulttuurissa: ”se nyt vaan on semmonen”. SKS, Helsinki 1999.
Jan Wickman: Transgender Politics. The Construction and Decosntruction of Binary Gender in the Finnish Transgender Community. Sosiologian väitöskirja. Åbo Akademi Press, Turku 2001.
Jean Lukkarinen: Kirjeenvaihtoa, vertaistukea ja vaikutustoimintaa. Dreamwear Club ry, sukupuolivähemmistöjen toimijuus ja toiminnan tilat Suomessa vuosina 1990–2011. Kulttuurihistorian Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Turku 2021.
Katariina Parhi: Sopeutumattomat. Psykopatian historia Suomessa. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki 2019.
Katariina Parhi: ”Boyish Mannerisms and Womanly Coquetry: Patients with the Diagnosis of Transvestitismus in the Helsinki Psychiatric Clinic in Finland, 1954-1968”. Medical History 62 (1), 50–66.
Kirsi Vainio-Korhonen: ”Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa”. Lastuja Suomen historiasta -blogi, julkaistu 8.2.2023.
Merja Rastas: Oikeus oman identiteetin mukaiseen elämään? Tutkimus transseksuaalien elämästä ja asemasta Suomessa. Sosiaali- ja terveyshallitus raportteja 55. VAPK-Kustannus, Helsinki 1992.
Outi Hannuksela & Nina Tölli: Sukupuoleen selviytyminen: Seitsemän suomalaista transseksuaalia. Stakes, Helsinki 1998.
Sami Suhonen: Transsukupuolisuuden näkymätön historia. Sateenkaari-Suomi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toim. Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Like, Helsinki 2007.
Sarah S. Richardson: Sex Itself: the Search for Male and Female in the human Genome. University of Chicago Press, Chicago 2013.
Rimma Erkko: ”Pieniä palasia transhistoriasta.” Sateenkaarihistorian verkkolehti, julkaistu 9.2.2023.
Seta ry: Sateenkaarisanasto
LOTTA VUORIO 